4. joulukuuta 2016

Luottamus

"Luottamus on kuin viinipullo,
 helppo särkeä, mutta mahdoton korjata"

Tälläsen sanonnan oon usein kuullu ja mun mielestä toi on todella hyvä vertauskuva.

Mä luotan ihan liikaa ihmisiin, jopa tuntemattomiinkin. Oon joskus puhunu siitä miten oon ollu vaarallisessa tilanteessa ja mulle olis voinu käydä todella huonosti. Mulla ei siis oo minkäänlaista itsesuojeluvaistoo. Saatan helposti lähtee jonkun tuntemattoman mukaan ja myöhemmin vasta tajuun et olis voinu käydä mitä vaan. Mä vaan haluun uskoo kaikista ihmisistä pelkästään hyvää, ehkä sekin käsitys muuttuis jos mulle oikeesti joskus kävis jotain.

Mä luotan myös liian helposti ihan tuttuihinkin ihmisiin ja aivan liikaa. Yleensä se on just se ihminen keneen luotat eniten ja ketä sulle on läheisin, ketä sit loppujen lopuks pettää sun luottamuksen. Vaikka ei mulle oo koskaan mitään ihmeellistä tapahtunukaan, niin silti oon saanu kärsii ihan tarpeeks siitä että luotan ihan keneen tahansa ihan liikaa ja liian helposti. Se taitaa olla mun heikko kohta ja ainaki yks huono puoli. Toki sen voi luokitella hyväksikin puoleks mut riippuu ihan miten ajattelee.


Taas jälleen kerran mietin et miks mun pitää aina uskoo pelkästään hyvää ihmisistä. 

1 kommentti:

  1. Heippa,

    Liityin lukijaksi.

    Michaela
    http://halfwaythere2.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Heippati hei!

Taas on näköjään ihan mukava aika vierähtäny viime postauksesta. Mihin tää aika oikeesti hävii?? Lapset on pitäny mua kiireisenä. Ja pa...